Garden Helsinki -hankkeesta on vuosien varrella liikkunut monenlaisia väitteitä. Tälle sivulle on koottu muutamia suosituimpia väitteitä ja annetaan niihin vastaukset.

Liikennejärjestelyt

Fiktio: Garden lisää liikenneongelmia Töölön alueella

Faktat: Ajoliittymien määrä sisään Nordenskiöldinkadun tapahtumakeskukseen kaksinkertaistuu, mikä pienentää liikennesumaa ennen ja jälkeen tapahtumien. Nykyisin käytössä olevan Pohjoisen Stadionintien lisäksi Gardeniin ja sieltä pois voi ajaa Vauhtitien varteen rakennettavan tunnelin kautta.

Tapahtumakäytössä olevien parkkipaikkojen määrä on Gardenissa likimain sama kuin Helsingin jäähallissa nykyisin. Koko Garden-hankkeen suunnittelun lähtökohta on sijainti olemassa olevien julkisen liikenteen väylien varrella. Nordenskiöldinkadun ja Mannerheimintien risteyksen alueen läpi kulkevan julkisen liikenteen kapasiteetti on noin 30000 henkilöä tunnissa.

 

Gardenin areenan kapasiteetti

Fiktio: HIFK:lle riittää pienempikin halli

Faktat: HIFK on vain yksi Gardenin pääareenan käyttäjistä, ja jääkiekko-otteluiden kävijämäärät ovat noin viisi prosenttia Gardenin vuosittaisesta kävijävirrasta. Maailmanluokan konsertit, urheilun arvokilpailut ja suurten palloilulajien kansainväliset ottelutapahtumat vaativat 2020-luvun areenan ja suuren yleisökapasiteetin.

Pääkaupunkiseudun asukasmäärä kasvaa voimakkaasti lähitulevaisuudessa, mikä asettaa vaatimuksia myös paikalliselle viihdetarjonnalle. Ihmiset käyvät yhä enemmän tapahtumissa ja haluavat viihtyisyyttä ja parempia palveluja.

 

Kehitysyhtiö

Fiktio: Garden on gryndaustemppu, jolla saadaan rakennusyhtiöille ilmaiseksi rakennusoikeutta Helsingin keskustasta.

Faktat: Helsingin kaupunki myy tai vuokraa Gardenin kehitysyhtiölle maa-alueet markkinahintaan. Päätökset hinnasta ja myönnettävän rakennusoikeuden taksoista on tehty kaupunginhallituksessa ja kaupunginvaltuustossa. Garden-hanke maksaa maa-alueista ja rakennusoikeudesta täsmälleen saman hinnan kuin mikä tahansa samankaltaista hanketta toteuttava taho maksaisi. Rakennusoikeuden taksat on määrittänyt Helsingin kaupunki, ja ne ovat kaikille rakentajille samat.

Garden-hankkeeseen liittyy urheiluareenojen lisäksi paljon muuta rakentamista. Ne ovat hankkeen toteutumisen kannalta välttämättömiä, sillä hankkeeseen liittyy myös osia, jotka eivät olisi itsenäisinä yksikköinä taloudellisesti kannattavia. Asunto- ja toimistotilojen rakentamisella rahoitetaan huippumodernin areenan ja liikuntaharrastustilojen rakentamista.

Maisemallisien syiden takia Gardenin korttelin kokoa on pienennetty, ja sen myötä hankkeen toteutumisen kannalta välttämätöntä asuntorakentamista on siirretty muihin sijainteihin Helsingin alueella.

Maailmalla hyvin usein vastaavat hankkeet toteutetaan osittain yhteiskunnan tukemina, koska niiden lasketaan lisäävän työllistämisvaikutusten ansiosta verotuloja ja lisäävän kaupunkien houkuttelevuutta asukkaiden ja matkailijoiden keskuudessa.

 

Kunnallinen päätöksenteko

Fiktio: Miksi Gardenia ja sen suunnittelua on viety niin kiireellä eteenpäin kunnallisessa päätöksenteossa?

Faktat: Garden-hanketta ei ole viety kiireellä eteenpäin. Hanke on ensimmäisen kerran esitelty kaupungin virkamiesjohdolle joulukuussa 2010. Viralliseen päätöksentekoprosessiin Garden pääsi helmikuussa 2015, kun Helsingin kaupungin kiinteistölautakunta esitti hankkeelle suunnitteluvarausta. Kaikki suunnittelu- ja selvitysmateriaali ja laskelmat ovat olleet päättäjien nähtävillä alusta lähtien ja jokaisessa käsittelyvaiheessa.

Sijainti

Fiktio: Gardenia suunnitellaan Keskuspuistoon

Faktat: Suunnitteluvaraus myönnettiin 2015 kahteen vaihtoehtoiseen sijaintiin, joista toinen oli Mäntymäen kentällä Kisahallin vieressä ja toinen Nordenskiöldinkadun varrella, vanhan jäähallin vieressä. Nykyisin paikalla sijaitsee Helsingin jäähallin parkkipaikka. Yleiskaavan perusteella alueelle voidaan rakentaa urheilutiloja ja asuntoja. Keskuspuistosta Garden ei nielaise yhtään neliömetriä.

 

Fiktio: Jäähallit kuuluvat kehäteiden varteen

Faktat: Käytännössä kaikki maailmassa 2000-luvulla avatut urheiluareenat on rakennettu kaupunkien keskustoihin niin Pohjois-Amerikassa kuin Euroopassakin. Monissa kaupungeissa uudet areenat ovat keskeisiä osia kokonaisten kaupunginosien kehittämisessä. Parhaita esimerkkejä ovat Detroit ja Edmonton, joissa kokonaisia keskustan osia on elvytetty uuden areenan ja sen yhteyteen kehittyvien palvelujen ansiosta.

Urheiluareenat, samoin kuin kulttuuritilat rakennetaan sinne, missä ihmiset asuvat ja liikkuvat. Oopperatalot, teatterit ja näyttelytilat kuuluvat kaupunkien keskustoihin, ihan samoin kuin urheiluareenatkin. Keskustat tiivistyvät ja ihmiset käyvät yhä enemmän tapahtumissa, harrastavat liikuntaa ja haluavat palvelujen ja tapahtumien olevan lähistöllä sen sijaan, että matkustaisivat autolla kehäteiden varteen.